Lensimme siis yön yli Naritan kentälle Tokioon ja Japaniin tutustuminen on alkoi visiitillä maan pääkaupunkiin. Neljän päivän perusteella Japani on siisti ja täällä liikkuminen helppoa, Japanin kieli hauskan kuuloista ja ihmiset todella ystävällisiä ja tyylikkäitä. Tokio on valtavan laajalle ulottuva jotakuinkin 8 miljoonan asukkaan suurkaupunkikompleksi, johon liittyvät mielikuvat ovat ainakin itselleni pitäneet sisällään lähinnä pilvenpiirtäjiä, välkkyviä neonvaloja, hengästyttävää ihmisvilinää ja värikkäitä mangatyttöjä. Aivan väärässä en ollut, mutta todellisuudessa Tokio on paljonpaljon muutakin. Ja nimenomaan juuri kaikkea muuta.
Olemme majoittuneet rauhallisessa Asakusan kaupunginosassa pienessä kolmen huoneen ryokanissa eli majatalossa. Tokyo Ryokanin omistajat Kenichi ja Usako ovat olleet avuliaitaja ystävällisiä. Itse ryokan on oikein kiva perinteisine olkitatamimattoineen ja paperiseinineen. Lattialle levitettäviin futonpatjoihinkin on jo ehtinyt tykästyä.
Ensimmäinen päivä kului lähinnä kotikulmia muutaman kilometrin säteeltä kierrellen. Lähellä sijaitsee varsin komea temppelialue ja sen lähikujat ovat täynnään erilaisia pieniä ruokakojuja ja ravintoloita sekä pikkuisia myymälöitä. En ole aivan varma minkä uskontokunnan pyhä paikka oli kyseessä, mutta näin luterilaiseen vaatimattomuuteen tottuneelle oli tämän paikan mahtipontisuus ja markkinahumu hämmentävä ilmiö. Muuten tässä lähiseudulla on kuitenkin suorastaan hämmentävän hiljaista, talot ovat melko matalia ja enimmäkseen aika vanhoja, väliin toki mahtuu myös niitä lasiseinäisiä.
Tokiofiiliksiä riittäisi kerrottavaksi vielä vaikka millä mitalla, nyt on pakko mennä nukkumaan. Aamulla kirmataan varhain juna-asemalle ja shinkansen luotijunaan kohti seuraavaa kaupunkia Fukuokaa Kyushun saarella. Ehkäpä junassaa jatkan kirjoittelua.
Viikonloppuja,
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, kerroin jo meidän kuulumiset, nyt on sun vuoro.