Puistoja tuli kierrettyä huolella ja ne olivatkin kauniita myös muuten kuin hanamin osalta. Puistot oli suunniteltu luonnollisen näköisiksi metsiköiksi, joiden lomassa sitten oli ruohoisia aukioita ja hiekkaisia kävelypolkuja sekä pieniä lepopaviljonkeja. Samaan aikaan puistoissa kuitenkin näkyi huolellinen harmonian ja zenin tavoittelu tarkkaan leikattuine puineen, pienine puroineen ja lampineen, joiden yli oli kauniisti aseteltu kiviä tai siltoja. Melkein kaikissa puistoissa oli nyt hanamin aikaan myös valmiina maassa pressuja, runsaasti roskiksia ja bajamajoja pikniköijiä varten. Meno olikin kuin Suomessa vappuna, mutta ilman humalaisia ihmisiä tai kaikkialle leviävää sotkua.
Vaikka Asakusassa olikin melko rauhallista, oli Tokion keskuksessa kuitenkin asiaan kuuluva ihmisvilinä. Monista elokuvista ja mainoksista tutussa Shibua crossingin risteyksessä hakeuduimme aitiopaikoille läheisen Starbucksin ikkunan taa juomaan teetä ja katsomaan ihmisvilinää. Oli loputtoman kiehtovaa katsella risteyksen yhä uudestaan täyttyvän ja tyhjenevän ihmisistä liikennevalojen tahtiin.
Aiemmin jo mainitsin japanilaisten tyylikkään ja persoonallisen pukeutumisen. Shibuyan, Shinjukun, Akasakin ja Ginzan kaduilla vilisi pukumiehiä ja -naisia, kun taas Akihabarassa manga- ja pelikaupasta toiseen ja välillä erilaisiin peliluoliin sukelteli edellämme paljon värikkäämpiäkin tyyppejä.
Eikä tässäkään vielä kaikki... Sillä lisää Tokiota seuraa, kunhan saan kuvia purettua puhelimesta pädille. Kuvauslaitteena siis kamera ja iphone, mutta kameran kuvien siirto ei näin tien päällä onnistu, joten kuvitus tapahtuu toistaiseksi i-luurin kuvin.
Palaillaan.
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, kerroin jo meidän kuulumiset, nyt on sun vuoro.